Kun synnyimme maailmaan, meillä kaikilla oli sama kohtalo. Ruusuisilla kukkaniityillä, ei ollut kohtalomme juhlavalssin säkeet suoneet meille antejaan.

Elämän kasteessa saimme sielun, tahdon ja suuren sydämen joka antoi meille voimaa kulkea, sillä kapealla elämän polulla, joka oli viitoitettu kohtalomme säveltäjän tahdin mukaan.

Elämän käsikirjoituksen sanat on painettu, toteena sille alttarille, joka on kohtalomme sanansaattaja.

Suvaitsevaisuuden nimissä annamme armon, omille virheillemme, jatkamme sitä tietä joka on luotu meidän unelmillemme.

Saavutuksemme eivät kannusta " peesaamaan " perässäkulkemaan meitä ketään, vaan ohjaavat sille tielle joka on tarkoitettu jokaisen kulkevan.

Vapaamatkustajille ei ole lippuja jaossa siihen konserttiin..

Omistettu teille, jotka annoitte suolan minun mauttomaan elämääni. the seaman.

Tämä runo on kirjoitettu ja omistettu Harryn ja Jannen tapaamisessa 24.5.2012