Runo numero viisitoista

Tähtisilmäni, aina kun näen sinut ja katseemme kohtaavat, saan yhden lisävuoden elämääni. Jolloin voin unelmoida sinusta, jota eniten ihannoin ja haluan tarttua sinuun kuin hukkuva oljenkorteen.Saat minut nauttimaan elämän aromeista jotka tuoksuvat sinulta joita lounatuuli siivittää aisteihini. Saavuit kuunsiltaa pitkin suvantoja polkien elämääni, matkasi oli haparoivaa, ja askeleesi välillä horjuva. Mutta perille päästyäsi olit saanut sen kunnian ja toivon, että rakkauden. Josta olit unelmoinut ne vuodet jotka turhauttivat elämääsi ja epätoivon vallassa et kyennyt jakamaan tunteitasi.

Omistettu hänelle, joka on ansainnut paremman tulevaisuuden. The seaman.

Previous Post